Jotta voisimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla eteenpäin hyväksyt evästeiden käyttämisen. Lue lisää.
Tunnus:
Salasana:

Ruotsissa on ilmestynyt 30-vuotisesta sodasta (1618–1648) lähtien eri nimisiä virallisia lehtiä, joiden välityksellä valtiovalta saattoi julkisuuteen tiedonantojaan ja näkemyksiään asioista. Suomen hallinnollinen suhde Ruotsiin päättyi vuonna 1808 ja Suomi liitettiin Venäjään virallisesti 1809. Autonomisen Suomen Suuriruhtinaskunnan katsottiin pian myös tarvitsevan oman lehtensä valtiollisia tiedotuksia varten. Jo vuonna 1809 perustettiinkin Turkuun, silloiseen Suomen pääkaupunkiin, Åbo Allmänna Tidning, jossa julkaistiin muun aineiston ohella valtiollisia ilmoituksia. Lehti oli aiemmin ilmestynyt nimellä Åbo Tidning, mutta nyt se sai virallisen lehden aseman. Lehden levikki kohosi pian suuremmaksi kuin kilpailevien ulkomaisten lehtien. Vuonna 1816 ylitettiin jopa huikea viidensadan kappaleen levikki, mikä oli enemmän kuin ulkomaisten lehtien menekki Suomessa yhteensä.

Kun Helsingistä tehtiin pääkaupunki ja senaattikin muutti Helsinkiin vuonna 1819, perustettiin uuteen pääkaupunkiin Finlands Allmänna Tidning, joka peri virallisuuden Åbo Allmänna Tidning -lehdeltä. Hallituskonselji hyväksyi lehden perustamisen talousosaston istunnossa 26.10.1819 ja 2.11.1819 annettiin asiasta keisarillinen tiedonanto. Ensimmäinen lehti ilmestyi 3.1.1820. Nykyinen Virallinen lehti on Finlands Allmänna Tidningin suoranainen jatkaja ja lehden syntymäpäivänä voidaankin pitää marraskuun toista päivää.

Finlands Allmänna Tidningissä julkaistiin entiseen tapaan virallisluonteisten ilmoitusten lisäksi muun muassa kotimaisia ja ulkomaisia uutisia. Tuohon aikaanhan ei juuri muunlaisia uutislähteitä vielä ollutkaan. Lehti oli levikiltään usean vuosikymmenen ajan ylivoimaisesti Suomen suurin.

Vuonna 1856 keisari Aleksanteri II päätti vierailullaan Suomessa, että valtion varoilla ryhdyttäisiin julkaisemaan myös suomenkielistä virallista lehteä. Marraskuussa ilmestyikin Suomen Julkisia Sanomia -lehden näytenumero. Tarkoituksena oli tarjota rahvaalle "helposti saatavaa ja hyödyllistä lukemista". Lehden piti sisältää tietoja hallituksen toimista ja maan sisäisestä hallinnosta sekä artikkeleita uskonnollisista ja moraalisista kysymyksistä ja maataloudesta. Alkuvuodesta 1857 oli lehdelle kertynyt peräti 2 414 tilausta. Suomen Julkisien Sanomien nimeksi muutettiin vuonna 1866 Suomen Wirallinen lehti, jolloin se samalla sai oikeudellisesti tasaveroisen aseman Finlands Allmänna Tidningin kanssa.

Viralliset lehdet menettivät vähitellen 1800-luvun lopulla yleistä mielenkiintoa herättävän sisältönsä ja pian niitä luettiinkin vain "viran puolesta".

Venäläistämiskaudella, tarkalleen vuonna 1899, perustettiin Suomeen vielä kolmaskin virallinen lehti, Finljandskaja Gazeta. Tämä lehti ilmestyi Suomen itsenäistymiseen saakka.

Keisarilliset julistukset virallisista lehdistä kumottiin vasta vuonna 1931, jolloin säädettiin laki virallisesta lehdestä. Suomen- ja ruotsinkielinen lehti yhdistettiin ja uuden virallisjulkaisun nimeksi tuli Virallinen lehti – Officiella tidningen. Lain mukaan "lehdessä julkaistaan muun muassa ne ilmoitukset, kuulutukset ja muut asiakirjat, jotka, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, on tiedoitettava virallisessa lehdessä tai virallisissa lehdissä".

Lehden sisältö ei ole 1930-luvulta lähtien paljoa muuttunut. Joitakin kuulutusryhmiä on poistunut, joitakin tullut lisää. Kuulutusryhmien lisäksi uudempaa sisältöä ovat esimerkiksi Hyvää virkakieltä ja vuodesta 1974 lähtien julkaistu Valtioneuvoston viikko.

Nykyinen Virallinen lehti toimi valtioneuvoston kanslian alaisuudessa vuoteen 1967, jolloin se liitettiin Valtion painatuskeskukseen, nykyisen Editan edeltäjään.

Melkoista sattumaa on se, että Edita kustansi 2000-luvun alussa muutaman vuoden ajan myös Ruotsin Post- och Inrikes Tidningaria, Suomen virallisten lehtien esikuvaa.

Vuoden 2019 alusta lukien Virallinen lehti on ilmestynyt kahdesti viikossa ja vain sähköisessä muodossa. Lehti on vapaasti luettavissa painetun lehden kaltaisessa sähköisessä PDF-muodossa.

Lähteet

Apunen, Osmo. Virallinen lehti 1819–1969. Helsinki 1970. Valtion painatuskeskus.

125-vuotias Valtion painatuskeskus. Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus.

Pietiäinen, Jukka-Pekka. Kansakunnan peili. Virallinen lehti – Officiella tidningen 1819–1994. Helsinki 1994. Painatuskeskus Oy.

Suomen Kansalliskirjaston palvelu; Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi

Takaisin